Moi. Pitkä aika taas viime kirjotuksesta. Etelä thaimaasta, hat yaista lensin Malesian pääkaupunkii kuala lumpuriin. Kuala lumpurissa oon ennen ollu vaan välilaskulla, tällä kertaa ajattelin tutustua kaupunkiin parin päivän ajan. Lentokentältä keskustaan meni kätevä junayhteys. Menin kakkos linjan päätepysäkille ja otin sieltä muutaman euron taksin chinatowniin, joka on kuala lumpurin halvan majotuksen ja reissukansan suosima alue. Majotuksen olin varannut etukäteen netistä ja se löyty ilman suurempia ongelmia. Kuala lumpuri oli ihan positiivinen yllätys. Eri kulttuurien sekamelskaa. Kiinalaisia, intialaisia, indonesialaisia, malesialaisia ja turisteja oli kiinakaupungin alueella aika tasavertasesti. Eka ilta meni ihan sitä meininkiä ihmetellessä ja erikoisia ruokia maistellessa. Seuraavana päivänä lähin käppäilemään sitten keskustaan. Kuala lumpurin keskusta on täynnä pilvenpiirtäjiä täytettynä valtavilla ostoskeskuksilla, hotellihuoneilla ja isojen firmojen toimistoilla. Tuli käytyä useemmassa paikkaa ihmettelemässä ja nauttimassa ilmastoiduista sisätiloista, kuala lumpurissa oli nimittäin koko siellä olo ajan reilua 35astetta, mikä seisovassa kaupunkiilmassa on aika paljon. Kävin ottamassa myös pakollisen valokuvan petronas towerin juurella. Ehin ottaa kaks kuvaa ennen ku kännykästä loppu akku, veikkaan että tuli taltioitua yks epäonnistuneimmista selfieistä mitä tornien juurella on otettu. Siinäpä se kuala lumpuri varmaan olikin, sieltä sitten lensin sri lankalle.

Lento Sri lankan pääkaupunki colomboon saapu paikallista aikaa 11 aikoihin. Eka ihmetyksen aihe oli että en ollu tienny että aika ero voi olla 2.5tuntia, olin ajatellu että tasatunneilla mennään. Lentokentältä ulos päästyäni kimppuun hyökkäs kasa taksikuskeja. Olin kattonu netistä että jostain aseman läheltä lähtee bussi keskustaan. Taksikuskit tottakai koitti huijata että ei lähe enää tai että ei oo koskaa lähtenykää tai että siihen pitää varata etukäteen paikka jne. 150metriä asemalta oikeelle kuitenki löyty iso linjaauto jossa luki CITYCENTRAL. Hinta oli 10euron taksikyytiin verrattuna edullinen ja makso vaan 70senttiä. Bussi jätti keskelle colombon sekavaa bussiasemaa. Oli mukava pitkästä aikaa saapua johonkin paikkaan minkä meno ei muistuta yhtään thaimaata tai muita kaakkoisaasian maita. Bussiasemalta otin tuktukin colombo FORT rautatieasemalle. Sieltä ostin junalipun hikkaduwaan, sri lankan etelä rannikolle. Tähän väliin vois kirjotella vähä sri lankan matkustamisesta. Matkustaminen on tosi halpaa ja tosi hidasta. 200kilometrin matkaan saa helposti menemään 5tuntia oli kulkuväline mikä hyvänsä ja hintaa matkalle on yleensä reilu euro. Oon nytten matkustanu bussilla 3 matkaa ja junalla 2. Junassa en oo päässy istumaan kertaakaan penkille ja linjaautossa 2 kertaa. Kulkupelit ängetään niin täyteen ihmisiä kun vaan mahtuu tai tulioita on. Hikkaduwaan matka kesti reilun 3 tuntia ja matkaa oli 120kilometriä, tän matkan seisoin aivan täyteen ängetysä junan vaunussa. Junaasemalla kun hypättiin ulos junasta nii alko kuulumaan aivan karmeeta rääkymistä, jollain länsimaalaisella naisella oli taittunu jalka sen verran pahan näkösesti että en viittiny jäähä pidemmäks aikaa kattomaan, auttajia paikalla näytti olevan jo riittävästi. Aseman ulkopuolella oli tuktukkeja ja menin vähän kyselemään majotuksia 10euron hintaan. Tyyppi sano että haluu eka näyttää enonsa paikan mikä ei iha 10euroon irtoa mutta käydään kattomassa. Paikan nimi oli CO-OP BEER GARDEN. Se oli meren rannalla siaitseva kaks kerroksinen aikansa eläny rakennus missä oli ravintola/baarin lisäks sivussa huoneita 2 kerroksessa yhteensä noin 10 kappaletta rivitalokämppien tapaan. Paikka oli mukavan olonen ja henkilökunta myös joten kyselin sitten hintaa. 2000srilankanrupiaa/yö mutta lupauduin jäämään viikoksi niin sain yhen yön ilmasiks, siis noin 12euroa/yö. Puhtaat vaatteet oli aika vähissä nii aattelin ensitöikseni viiä pyykit pesulaan. Kysyin paikan isännältä että onko pesupalvelua tai missä ois lähin paikka. Vastaukseks sain että kallista kallista tässä siulle pesuvati mee ostamaan saippuaa kaupasta ja laita vaatteet veteen heitä saippua pala vaatteitten joukkoon 20minuutiks, huuhtele ja laita pihalle rnarulle kuivamaan. Näin tein. Kävin viellä illansuussa tekemässä pienen kävelyn biitsillä ja kyselemässä surffilautojen vuokria. Vähän ikävänä yllätyksenä sain kuulla että aallot on ihan liian isoja ja vaarallisia alottelialle joten surffaukset jää surffaamatta. Vanhempi mies keneltä lautaa kyselin kysy kuitenki mistä oon kotosi ja sanoin että suomesta. Yllätykseks mies puhu tosi hyvää suomee. Oli kyllä aika omituista, jotenki musta sri lankalaisen näkönen rantojen mies puhumassa suomee ei vaan näyttäny realistiselta. Sovittiin sitten Pandan kanssa että joku päivä lähen sen veneellä snorklaamaan kun ei surffauksesta tuu mitää. Seuraava päivä oli lauantai päivä ja otin ensimmäistä olutta oman oven vieressä olevan muovisen puutarhakalustesetin ääressä ja räpläilin konetta. Siitä ohi käveli kaks oman ikästä tyyppiä ja tervehti englanniks ja meni viereiseen kämppään. Kohta tulivat pihalle ja aloin kuuntelemaan niin suomalaisiahan siihen sattu. Timo ja Otto lappeenrannasta. Käytiin hakemassa sitten lisää olutta ja juttu alko luistamaan ihan hyvin, yhteisiä tuttujakin oli suomessa, pieni maailma. Viikkoa hikkaduwassa menikin sitten tällä porukalla. Rannalla makoilua(isoja kilpikonnia oli useita), Pandalle lupaama snorklausretki, korttia, biljardia ja sen sellasta. Mukavaa aikaa oli. Hikkaduwassa oli älytön määrä suomalaisia loppujenlopuks, myös suomalaisten omistamia hotelleja oli, yks päivä mentiin aamiaiselle niin pöytäämn tuotiin pirkan kertakäyttö suola ja pippurimyllyt, suomen lipput kortisti useempaa tuktukkia ja pientä lipputankoa, Panda ei ollu ainot paikallinen kuka puhu hyvää suomea törmäsin viikon aikana kolmeen muuhunkin sri lankalaiseen kenen kanssa pysty oikeesti juttelemaan suomeks eikä sitä mihin huahinissä tottunu että osaa sanoa terve kimiräikkönen osta puku housu paita..  sitä en saanu selville miten sinne on sellanen suomikeskittymä tullu, mutta muualla sri lankassa en oo nähny viellä ainottakaan suomalaista. Hikkaduwasta lähettiin sitten junalla sisämaahan kandyyn. Otto ja Timo mainitsi viikon aikana että meinaa lähtee viellä niiden sri lankan loppuajaks vallottamaan Sripadassa siaitsevan Adam's peak aka aataminhuippu vuoren, joka on suosittu pyhiinvaelluskohde. Hikkaduwasta menee päivässä yks suora juna vuoro kandyyn, joka siaitsee aika lähellä kyseistä vuorta. Junamatka kandyyn kesti 6puol tuntia ja ei tietenkää mahuttu istumaan mihinkään, muutakun välillä junan lattialle kun oli vähän tyhjempää. Aika raju matka mutta yllättävän hyvin siitä selvis. Saavuttiin kandyyn illalla vasta joskus 10 aikoihin. Päätettiin ottaa majotus sieltä kaheks yöks vaikka alunperin oli tarkotus jatkaa matkaa jo seuraavana päivänä. Kandy oli ihan hieno kaupunki. Se oli sri lankan viimenen kuningaskunta ennen kun sri lanka sai itsenäisyyden briteiltä, eilen oli muuten itsenäisyyspäivä. Joka tapauksessa. Kändyssä tuli harrastettua päätöntä kävelyä ja käytyä tutustumassa vuorilla siaitsevaan teemuseoon. Kandyssä ja muuallakin keski srilankassa viljellään paljon teetä ja tee viljelmiä on paljon ja maisemat mahtavia. Kandystä lähettiin sitten bussilla kohti adams peakkia. Ensiks piti ottaa bussi hattoniin koska suoria yhteyksiä ei menny. Maisemat matkalla oli aivan törkeen hienoja. Melko varmasti hienoimpia maisemia missä oon koskaa matkustanu, mutta matkan teko vuoristoteillä oli hidasta. Matka hattoniin oli 70kilsaa ja siihen meni  3-4tuntia. Sitten piti vaihtaa taas bussia Hatton - sribapa. Tässä bussissa ei mahuttu meistä kukaan taas istumaan. Tiet meni huonoks ja maisemat eikun parani. Tältä pätkältä ei vaan oo yhtään kuvaa koska piti keskittyä kestämään pystyssä. Tie oli vaan yhen bussin levynen ja melkosta kiemurtelua jyrkänteiden reunalla. Bussikuskin lisätessä kaasua mutkiin olin välillä ihan varma että kohta mennään bussilla kuperkeikkaan rinteen pohjalle. Oon varma että noita sattuu tuolla ainaki kerran vuodessa tai ehkä sata, siltä meno ainaki tuntu. Tässä maassa bussit on aina aika huonossa kunnossa ja vanhoja mutta tää bussi oli kyllä viellä ihan omaa luokkaansä. Pitkälle päästiin kunnes bussi 10 kilometriä ennen päämäärää hyyty. Lähettii sitten takaperin valuttelemaan seuraavaan tasaseen paikkaan ja ajateltiin että jaa varmaan jotai jatkoyhteyttä ootellaan ku jokunen mies hyppäs bussista pihalle. Eipä sittenkää, miehet työnti bussille vähä vauhtia ja kuski sai rusautettua vaiheen silmään ja ajeli hitaasti eteen päin ku työntäjät juos vauhissa olevan bussin kiinni ja hyppeli yks tellen kyytiin ja sit mentiin taas. Bussi joutu antamaan vastaan tulevalle autolle kerran tietä ja hyyty taas, tää tapahtu onneks 200metriä ennen määränpäätä. bussikuski jäi sinne ihmettelemään ja muut käveli onnellisesti adams speakin alla olevaan vuoristo kylään!

Heti bussista ulos hypätessä huomas että paikassa on aika oman lainen fiiliksensä. Vähän viileenpi ilma ja rauhallinen paikka, ymärillä pyöri yön vaellukseen valmistuvia pyhiinvaeltajia ja reppureissaajia. Vuoren tuntumassa oli useempia liikkeitä mistä sai ostettua 30sentin fleeze pipoja ja takkeja ja niitä lähettiin itekkin majotuksen löydyttyä ostelemaan. Pipot oli rumia eri väriäsiä väriyhdistelmiä ja leobardikuvioisia ja nahkasia lippiksiä korvaläpillä. Oli aika hauskan näköstä ku useita satoja ihmisiä typerän näköset hatut päässä. Piti iteki ostaa ruskee nahkalippis korvaläpillä. Eväiden ja hattujen oston jälkeen lähettii oman hotellin terassiravintolaan kattomaan lähellä yli 2300metriin kohoavaa adamspeakkia ja juomaan oluet unilääkkeeks ja pelaamaan korttia, tuolla sitä pitäs 4 tunnin päästä kiipeillä ajatus mielessä. Pari tuntia ehittiin nukkua ja kello 1 pärähti herätys soimaan. Adam's peakille on siis tarkotus kiivetä yöllä sen takia että ehtii huipulta näkemään auringon nousun joka valaisee koko laaksomaisen kohtuu hienon näköseks(kuulemma ja kuvien perusteella). Lähettiin kapuamaan huipulle menevää reittiä melko rauhalliseen tahtiin, pysähyttiin jokunen kerta syömään eväitä ja ostelemaan niitä lisää. Tunnelma oli hieno ja ihmisiä oli paljon liikenteessä, paikalliset raahas mukanaan lapsia ja vanhuksia ja liikuntarajotteisia läheisiään kohti huippua. Tehtiin matkaa useempi tunti ku ehkä klo 4:30 vastaan tuli jonon pää ja huipulle matkaa ehkä noin 500rappusta (adams peakin huipulle mennessä matkalla on yhteensä yli 5300rappusta) Jonoteltiin siinä aikamme, ehkä noin tunti. Sitten alaspäin tuli muutama länsimaalainen ja sano että aivan törkee ryysis että teiltä menee tästä huipullu ehkä 4-5 tuntia, se on aivan täynnä ja kaikki on oottamassa siellä auringonnousun alkua ja ketään uutta ei mahu sinne. No sepä riitti sit meille.. Matka alaspäin sai alkaa. Alaspäin meno matka oli oikeestaan pahempi kun ylöspäin kapuaminen. 5000rappusen alapäin tallaaminen laitto pohkeet ja varpaan käret koetukselle eikä matkaa motivoinu sekään että ei ees koskaa päästy näkemään tuota mystistä auringonnousua. Mutta joka tapauksessa reissusta jäi jälkeenpäin ajatellen ihan hyvä mieli ja eipä tuolle mitään mahtanut. Kunnon unien jälkeen palkittiin ittemme hotellin sri lankalaisella puffetilla ja jokusella kalijjalla. Limppari lakkoa muuten kesti kuukauden ja jatkuu yhtä! Puffetista mieleen tuli tää sri lankalainen ruoka. Jos sri lankasta ei nyt muuten oo hirveesti huonoa puolia viellä keksiny(jos nyt mitään älyttömän hyviäkää minkä takia tänne joskus tulis takasi) nii ruoka täällä on tylsää mautonta ja kallista. Vaikka mitä on koittanu tilailla ja syödä niin yleensä on joutunu kyllä pettymään. Hienoimmat ruokakokemukset täältä on naan leipä chili tahnalla ja ruuan kanssa tulevat suolaset keksit.

Seuraavana aamuna oli sitten piti lähtee takasi colomboon koska lappeenrantalaisilla lähtee lento thaimaahan. Vettä sato ja päätettiin ottaa taksi. 20euroa per nokka makso ja oli ehkä ihan hyvä ratkasu. Väsyneillä jaloilla bussissa 6 tunnin seisoskelu ois saattanu käydä pidemmänpäälle vähä turhan rankaks. Kuski oli kyllä mukava mies ja kerto juttuja sri lankan historiasta itsenäisyyspäivä kun oli ja muita faktoja mitä nyt matkanvarrella maisemista/rakennuksista keksi kertoa. Mieleenpainuvimpana ehkä vuokriyhdistelmä jota päin oli sumussa lentänyt matkustajakone ja noin 200 ihmistä oli saanu surmansa.. Colombossa otettiin sitten vähän parempi hotelli yheks yöks ja käytii mäkkärissä syömässä. Aamulla käytiin viellä kahvilla ja sämpylällä bussiaseman lähellä. Sit otto ja timo lähti lentokenttäbussilla oottelemaan koneen lähtöä ja ite otin bussin takas etelään Weligama nimiseen rantapaikkaan. Oli kyllä mukava reissata porukassa!

Weligamaan 141kilsaa colombosta ja matka makso taas 1e 10senttiä ja kesti 4 tuntia. Tällä kertaa onneks pääsin suoraa istumaan ja matka meni rattosasti. Weligama o aikalailla hikkaduwan tyylinen pikkukaupunki ilman suomalaisia. Vuokrasin heti mopelin 4 päivää ja tänään kävin aika paljon ajelemassa ja poltin itteni taas kerran ihan mallikkaasti naamasta. Surffaamassakin kävin. Tunnin ehin räpiköidä ja pari ihan hyvää aaltoa sain otettuakin. Sitten lähin vähä yli omien rajojen koittamaan isompaa aaltoa kauempaa rannasta ja tyylikkäästi lensin mahalleni veteen ja samalla aalto tuli voimalla takaa jolloin tuntu että kantapäät o takaraivossa :D olin varma että ois käyny huonomminki mut ilmat vaa vähäks aikaa pihalle. Hyvin selvisin rantaan saa nähä miten jumissa sitä huomenna on. Nyt ainaki tuntuu siltä että aamulla meen taas pariks tunniks vuokraamaan laudan. Sellasta käyny nytten. Reissua tänään 4 kuukautta takana ja viellä vajaa pari edessä. Sri lankalta lähtee 17 päivä intiaan lento. Tän vajaan pari viikkoa vietän täällä alottelioiden surffirannoilla ja koitan saaha jotai vedessä aikaseks. Tuntuu kyllä että balilla 2011 opitut vähäiset taidonrippeetki o kadonnu jonnekki, mutta jospa se siitä! Kuvia ei tuu ku netti nii hidas. Nyt ostamaa aurinkorasvaa ja banaaneja !